tiistaina, helmikuuta 12, 2013

Pikkuhiljaa voi jo huokaista

Nyt voi jo melkein huokaista, kun tuntuu, että pentukopassa tuhisee viisi tervettä tenavaa. Dani poika piti jännityksessä toisen silmänsä kanssa ihan tähän aamuun saakka, kun toinen silmä ei lähtenyt avautumaan, toinen silmä on ollut jo useita päiviä auki. Jännitys laukesi, kun toinenkin silmä tänään avautui ja näyttää normaalilta. Pikkuisella Potterillakin on ollut hieman rähmää toisessa silmässä eilisestä alkaen, mutta silmä ei varsinaisesti näytä tulehtuneelta, toki sitä nyt seuraan ja putsailen lämpimällä vedellä, silmä ei myös vaikuta kiepeältä, koska herra-Potter menee erittäin suurella intensiteetillä nisälle ja taistelee paikastaan, eikä silmä tunnu vaivaavan muutenkaan, Potteria vaan ärsyttää, kun silmää putsaan. Pienet saivat tänä aamuna jauhelihanokareet maisteltavaksi, koska huomasin, että muutama pennuista halusi jo äidin kupille mennä ihmettelemään, Heili ei ollut valmis jakamaan ruokaansa. Pentuja, lukuunottamatta Dania, en nyt ole sen kummemmin punninnut, kun painoa on jo reippaanlaisesti ja silmälle jokainen pennuista näyttää erinomaiselle. Ensimmäisiä leikin alkujakin on pentukopassa jo näkynyt, sisaruksen kuonoa, tassua tai kylkeä on kiva hamuilla vaikka huterat jalat ei vielä villiin leikkiin anna mahdollisuutta. Pennut osaavat jo itse pissata, kakkoja en ole vielä yksikäkään pongannut, mutta eiköhän niitäkin näköpiiriin tule, kun tuo kiinteä ruoka astuu kuvaan mukaan.
Pullukat tenavat

Kukkuu, molemmat silmät auki

Ei kommentteja:

Blogiarkisto